Kaikille tuttujen viljalajien lisäksi Suomen pelloilla kasvaa myös harvemmin tavattuja kasveja kuten ruistankiota ja härkäpapua. Erikoiskasvisuosikit vaihtelevat vuosittain. Myös niiden pinta-alatietoja löytyy Tiken peltokasvitilastoissa.
Härkäpapu - vuoden nousija
Tämän vuoden erikoiskasvien erikoinen on härkäpapu. Sen viljelyala nousi viime vuoden 750 hehtaarista 2 260 hehtaariin. Härkäpapu on valkuaiskasvi ja siitä odotetaan valkuaislähdettä kotieläimillemme. Tosin se on myös ikivanha ruokakasvi, joka jäi unholaan vuosikymmeniksi.
Ruistankion nousu ja lasku
Ruistankio – joka tunnetaan myös kitupellavana eli Camelinana - pääsi tilastoon omalla nimellään vuonna 2006, jolloin sen ala ylitti 5 200 hehtaaria. Ruistankio koki kuitenkin suosionsa laskun jo vuonna 2008, jolloin sen ala romahti 28 hehtaariin.
Se on myös unholasta noussut viljelykasvi, jonka erinomainen rasvakoostumus nosti sen todelliseksi tulevaisuuden öljykasviksi. Ehkä tulevina vuosina näemme vielä sen uuden nousun.
Erikoiskasveja moneen lähtöön
Alle 2 000 hehtaarin alalla pelloillamme kasvoivat tänä vuonna muun muassa tattari (n. 960 ha), spelttivehnä (n. 390 ha), hamppu (n. 260 ha) ja pellava (n. 1 640 ha). Nämä kaikki kuuluvat erikoiskasvien joukkoon jo siksi, että niiden viljelyala on suhteellisen pieni. Erikoiskasveiksi nimitetään myös sellaisia kasveja, joiden viljelyä Suomessa vasta opetellaan.
Harvinaisempien kasvien luokkaan luetaan usein myös kumina ja ruokohelpi, joiden viljelyala lähentelee tänäkin vuonna 20 000 hehtaaria. Vaikka niiden viljelyala on kymmenkertainen muihin erikoiskasveihin verrattuna, on kummankin ala silti vain vajaan prosentin Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta.
Missä erikoiskasvit ovat tilastossa?
Erikoiskasvit hukkuvat usein tilastoissa isompiensa alle. Tattari ja spelttivehnä sisältyvät Tiken tilastoissa viljakasvit-luokan muut viljat -ryhmään. Härkäpapu, hamppu ja pellava sisältyvät muut viljelykasvit -luokan muut kasvit -ryhmään. Sen sijaan ruokohelpi ja kumina ovat jo päässeet omalla nimellään ja alallaan Käytössä oleva maatalousmaa -tilastoon.
Lisätietoja löydät Tiken Matilda-tietopalvelusta.
Tutustu Matildaan
Teksti: tutkija Anneli Partala, Tike
Takaisin
|
