Peltojemme erikoiskasveina voidaan pitää mm. kuminaa, ruokohelpeä, härkäpapua, kevätrapsia, tattaria ja pellavaa. Niiden viljelyala vaihtelee tänä vuonna 1 000 - 21 000 hehtaarin välillä. Vaikka näiden kasvien viljelyala on kymmenkertainen moniin muihin erikoiskasveihin verrattuna, on niiden yhteenlaskettu ala silti vain noin 3 prosenttia Suomen 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta.
Härkäpapu - vuoden ykkösnousija
Härkäpapu ponnahti viime vuonna pelloille ja sen ala jatkoi kasvuaan vielä hurjempana tänä vuonna. Härkäpavun viljelyala nousi viime vuonna edellisvuoden 750 hehtaarista 2 260 hehtaariin.
Viljelijät ovat tukihakemuksissaan ilmoittaneet aikovansa kylvää härkäpapua Suomen pelloille tänä kesänä jo 10 000 hehtaarille. Härkäpapu on valkuaiskasvi ja siitä odotetaan valkuaislähdettä kotieläimillemme. Tosin se on myös ikivanha ruokakasvi, joka jäi unholaan vuosikymmeniksi.
Kevätrapsi – hyvä kakkonen
Rapsi on Suomessa rypsin pikkusisar. Rapsin viljelyala on noin 1/8 rypsialasta. Rypsiä ei siten voi laajan viljelyn takia pitää erikoiskasvina, kuten rapsia voidaan vielä pitää. Jos näiden öljykasvien viljelystä saadaan onnistuneita tuloksia tänä kesänä, voi niiden viljely vielä tästäkin yleistyä.
Kumina – kolmas nousijaKumina on ottanut paikkansa Suomen pelloilla. Sen viljelyssä on kuitenkin vuosittaista vaihtelua ja parin alamäkivuoden jälkeen sen viljely on taas noussut yli 20 000 hehtaarin.
Lue lisää Matilda-maataloustilastopalvelusta:
Käytössä oleva maatalousmaaErikoiskasvien viljelyalat vuosina 2001-2010(ennakko)
Teksti: tutkija Anneli Partala, Tike
Takaisin
