Satotilastoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2007 termi tuoreviljasato. Se on viljan korjuutapana melko uusi. Jo nimi tuorevilja paljastaa olennaisen sen sisällöstä. Litistevilja, murskevilja, happosäilötty vilja, tuoresäilötty vilja, ilmatiiviisti säilötty vilja ovat kaikki tuoreviljatermejä.
Puintiaika ja säilöntätapa ratkaisevat
Tuoreviljaksi satotilastossa päätyy vilja, joka on puitu tai niitetty tähkimisen jälkeen, mutta ennen normaalia puintiaikaa. Satotilastossa tuorevilja on lisäksi jaettu kahteen osaan, puimalla korjattuun tuoresäilöviljaan ja niittämällä korjattuun kokoviljasäilörehuun. Niissä korjataan tyystin erilaista satoa; tuoresäilövilja on pelkkää jyvää, kun taas kokoviljasäilörehussa niittosato sisältää jyvien lisäksi korret ja lehdet.
Yksi tuoreviljan tärkeimmistä eduista on, ettei viljaa tarvitse kuivata. Tuoreviljan säilöntätapoja on useita, muun muassa happosäilöntä, murske- ja jyväsäilöntä sekä ilmatiivissäilöntä.
Tuoreviljasadon tilastointi haastavaa
Huoli luotettavan tiedon saamisesta oli todellinen, kun Tike kolme vuotta sitten kysyi ensimmäisen kerran tuoreviljasadon määrää. Viljelijät saavat - kiitos tukihakutietojen - kylvöalan osalta esitäytetyn satolomakkeen. Viljelijälle esitäytetty viljalajikohtainen ala on varmasti helpotus. Hänen tarvitsee vain lisätä alan satomäärä. Tuoreviljan kohdalla on kuitenkin se hankaluus, että ala ei ole etukäteen tiedossa. Viljelijän on osattava siirtää lomakkeella tuoreviljan ala kuivaviljan puolelta tuoreviljan puolelle. Haastattelija, joka kerää tiedon, osaa tarvittaessa neuvoa viljelijää.
Tuoreviljasato kasvussa
Tuoreviljasadon tilastointihistoria on lyhyt ja nouseva:
Vuonna 2007: ala 34 600 hehtaaria ja sato160 miljoonaa kiloa
Vuonna 2008: ala 51 600 hehtaaria ja sato 228 miljoonaa kiloa
Vuonna 2009: ala 69 800 hehtaaria ja sato 345 miljoonaa kiloa.
Tuoreviljan tilastoinnin tulevaisuus
Tuorevilja koostuu kaura-, ohra-, vehnä- ja seosviljapelloilta korjatusta sadosta. Jos tuorevilja-alan kasvu jatkuu tulevina vuosina, voidaan sadot laskea luotettavasti myös kullekin viljalajille erikseen. Satotilasato perustuu viljelijöiltä saatavaan tietoon. Tällä hetkellä tietoja kerätään noin joka 11. viljelijältä. Tiedot ovat sitä luotettavampia, mitä yleisempää viljely on. Kotieläintaloutemme on ottanut tuoreviljan omakseen.
Teksti: tutkija Anneli Partala, Tike
Takaisin
|
